Ennen mikrotietokoneita

Otsikko on hiukan metsässä. Vaikka aparaatissa lukee "IBM 1627", on se oikeasti CalCompin 565. Ja jos tarkkoja ollaan, kyseessä ei ole tulostin vaan plotteri. Ja tässä tapauksessa ensimmäinen kaupallisesti menestynyt sellainen sekä ainoa taloudellinen tapa tehdä graafisia tulosteita omana aikanaan. Taloudellinen siis siihen aikaan... Se alkuperäinen. Laitteen juuret alkavat vuodesta 1959, jolloin CalComp julkaisi ensimmäisen plotterinsa. Kukaan ei varmaankaan uskonut silloin, että siitä tuli parin sadan miljoonan bisnes tulevina vuosina. Sillä CalComp hallitsi plotteri-markkinoita kolme vuosikymmentä. Kuten yleensä, kaikelle on aikansa; yritys on nykyisin varjo entisestään ja hajonnut pieniin osiin lukuisten yrityskauppojen seurauksena. Tälläinen se oli tulleessaan. IBM 1627 1959 julkaistu plotteri on oikeastaan yksi yhteen tämän 70-luvun alun yksilön kanssa. Miksi tässä kuitenkin lukee "IBM 1627", johtuu siitä että IBM ei valmistanut omia plo...

It's alive! Hilijuska heräsi, tosin muutaman mutkan kautta. Virtalähde osoittautui toivottomaksi tapaukseksi, ongelman laatu oli sen liian innokas yli/alijännitesuojaus, joka liipaisi "15.5V totaaliseen oikosulkuun tyristorilla"-kytkennän. Nopea ratkaisu oli sillata pari transistoria, poistaa tyristoria ohjaava kortti ja muutama muu luova ratkaisu. Lopputuloksena virtalähteeltä tuli kaikki jännitteet oikein. Ongelmat eivät lopu Ensimmäinen reaktio Hilijuskalta sähköihin oli vain yhden valon palaminen taulussa, T1/(D)1 paloi, siinä kaikki. Jos rekisterinappuloita paineli valo sammui. Ei kovin hyvältä näyttänyt, vaikutti siltä että Hilijuskan järki jäi jonnekin 70/80-luvun taitteeseen. Nappuloiden renkuttamisen jälkeen tajusin että kone todella on jollain asteella järjissään, rekistereihin sai tuon yhden bitin/valon tilan tallennettua ja ohjelman askellusmoodissa joka kuudennella painalluksella valo syttyy, toisin sanoen se ajaa ohjelmaa! Ja todellakin, alk...

Honeywell H316 aka "Hilijuska" pienen puhdistamisen jälkeen. Outokummusta löytyi IBM:n lisäksi muutakin, Kentin PI(D)-säätimiä ja muuta minulle mieluisaa prosessinohjauskamaa. Yhden hyllyn alla oli pahvilaatikko, jonka sisältä löytyi sitten mysteerikone. Alkuun näytti että kyseessä on jokin IO-adapteri, mutta etutaulun tekstit "MRST", "OP" ja "ADDR" olivat vihje että kyseessä on jotain vähän älykkäämpää. Tältä se näytti tullessaan. Enempää en paikan päällä tutkimaan, pistin kaikki rojut autoon. Kotona sitten laatikkoa avatessa leuka putosi lattialle, tyyppikilvessä luki Honeywell H316! En tätä tunnistanut heti kaiken talkin alta, vaikka tämänkin manuaaleja on aiemmin tullut netissä selattua. Miniä parhaimmillaan Ja mikä tämä H316 sitten on? Se on ensimmäisiä mikropiirein tehtyjä minitietokoneita, valmistettu 1969-1972. Sen edeltäjä on 3C:n (Computer Control Company) DDP-116 vuodelta 1965, ensimmäinen 16-bittinen minitietokon...