Ennen mikrotietokoneita

Viimeisestä kirjoituksesta on kulunut sen verran aikaa, että voisi olla paikallaan kaivella Nokian tietokonehistoriaa lisää. Viimekertaisena aiheena oli Nokia Mikko 3, mutta nyt mennään vielä kauemmas suomalaisen tietokoneen juurille, siihen ihan ensimmäiseen Mikkoon. Blogisti kun on saanut tämän lähes myyttisen Mikko 1:n käsiinsä! Se ensimmäinen Mikko Mikko 1 on ensimmäinen Nokian valmistama tietokone sekä ensimmäinen sarjavalmistettu ja kaupallista menestystä nauttinut suomalainen tietokone. Mikkoa ei koskaan myyty (yleis)tietokoneena, vaan se toimi kassakoneiden, tiedonkeräysjärjestelmien, pankki- ja kirjoitinpäätteiden aivoina. Löysipä Mikko 1 myös tiensä taideteokseenkin . Harmillisesti Mikko 1:n tunnettavuus ja merkitys on jäänyt jokseenkin vähäiselle huomiolle, vaikka allekirjoittaneen mielestä tämä pieni peltiräkki on ehkäpä merkittävin suomalainen tietokone ikinä. Yksi Mikon käyttökohteista, Nokia NOP30 kirjoitinpääte. Nokialla työskennellyt Erkki Rajulinin loi Mikon 1971-1972...

HP:n sielunelämä on kaukana normaalista nykyajan lapsen näkökulmasta, johtuen varmaankin HP:n hippiajan juurista. Esimerkiksi kaikki dokumentaatio on esitetty oktaalilukuina , eli 3-bitin paloissa. Luulisi että heksana esittäminen olisi hiukan loogisempaa, kun kone on kuitenkin 16-bittinen. Toinen omituisuus on rautapinon puuttuminen. Toki pinon voi tehdä mikrokoodilla muistiin ja käyttömuistissahan pino yleensä onkin, mutta koneessa ei ole mitään rautatasolla toimivaa mekanismia sille. Eikä muuten vakiokäskykannassa ole mitään push/pop-käskyjä. Samasta syystä puuttuu myös aliohjelmien paluuosoitteiden tallennuksen puuttuminen, kun ei ole sitä pinoa. Mikrokoodille löytyy kuitenkin pino, joka onkin sen luonteesta johtuen vähän pakollinen. Lisäksi mikrokoodille on sen touhuihin varattuna 12 rekisteriä, mutta makrokoodille (siis konekoodille) ei yhtään, vain kaksi akkua, A ja B. Näillä on myös muistipaikat 0 ja 1 osoiteavaruudessa. HP:n kaiken selittävä lohkokaavio. Lohkokaav...

Viimeisin ostokseni USA:sta on tulossa näillä näppäilyillä ja ajattelin heti alkuun hiukan fiilistellä. Kyseessä siis on Hewlett Packardin valmistama 16-bittinen minitietokone, jota valmistettiin vähän eri variantteina 60-luvulta 80-luvulle. HP:n mallinumerointi on todella sekavaa, alkuun mallisarja tunnettiin 211x:n, mutta kun ferriittimuisti vaihtui puolijohdemuistiksi, muuttui mallinimi 21MX:ksi. Lopulta HP nimisi koneet 1000-sarjaksi, vaikka itse keskusyksiköiden tyypit pysyivät "21xx" muodossa. Oma koneeni on 1000-sarjan kone, jonka CPU:n tyyppi on 2109. E vielä tarkoittaa Extented , suomeksi sanottuna laajennetulla käskykannalla, sekä CPU:n sisäinen S-väylä on käyttäjän ulkopuolisten laitteiden ronkittavissa. Mikä tässä tietokoneessa on sitten niin hienoa? Noooh... A. Koneen CPU on tehty pelkästään TTL-logiikkapiireistä, ei mitään Intel/Zilog/Mostek-oikoteitä (tosin eipä niitä juuri julkaisuvuonna ollutkaan). B. Koneessa on ohjelmoitava mikrokoodi ( = voi ohjel...