sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

HP3000 Series III - Uusi lahjoitus talliin


En ole juuri ehtinyt blogia päivitellä, kiitos työkiireiden, mutta koneet ovat edistyneet; IBM on virtalähteitä vailla ja Hilijuskan poweri on nyt alkuperäisessä kunnossa. Mutta nyt on pakko hiukan kertoa viimeisimmästä lahjoituksesta, jonka sain Itä-Suomesta.

Reilu kuukausi sitten sain yhteydenoton, että olisi iso nippu vanhoja tietokoneita romutusuhan alla ja se saisi noukkia talteen. No, tottakai ne piti hakea, ennakkotiedon mukaan siellä olisi mm. HP3000 ja Honeywell, molemmat 70-luvulta. Paikanpäällä sitten löytyi HP3000 -79, Honeywell H316 -71 (...siis samanlainen kuin Vuonoksen Hilijuska), Intelin 8080 Multibus -kehitysalustoja, Intel Prompt 80, National Semiconductorin NS16000 piirisarjoja, VAX 11/780 varaosia, dokumentaatiota, esitteitä, Teletypejä ja terminaaleja... Terminaaleja läjästä löytyi mm. HP:n 2640 ja 2465, DECin VT102:sia, Tektronixin 4006:sia ja yksi melko poikkeuksellinen outolintu: DEC VK100 "GIGI" vektoriterminaali/BASIC-tietokone, joka on ihan oman postauksen arvoinen kaikessa outoudessaan, kuten monet muut tuon lahjoituksen koneista.

Koska en ole vielä saanut lupaa julkaista lahjoittajaa, niin jätetään se välistä, mutta iso kiitos lahjoittajalle ja kaverille joka kaukoviisaasti säilöi nämä 90-luvulla talteen!


Series II kun ei kolmosesta löytynyt tähän hätään hyvää promokuvaa.


Otetaan alkuun tästä uskomattoman kasan tietokoneista suurin: HP3000, mallinimen jatke on Series III, joka on tarkalleen Series II paranneltuna: enemmän muistiavaruutta ja pinokäskykanta. Konetta valmistettiin II:n aina 1976 ja III:n 1978 alkaen aina jonnekin aina 80-luvun alkuun, kunnes sen korvaa pienemmät LSI-versiot. Tämä saamani yksilö on miltei täydellinen oheislaitteiltaan: terminaalit, kiintolevy, magneettinauha, reikäkortinlukija ja aivan tajuttoman kokoinen CalCompin A0-plotteri!


HP3000 ja sen monet sarjat


3000:set tulivat 70-luvun alussa, jota seuraa CX, Series II, Series I ja lopuksi Series III. HP:n logiikan mukaan Series I tuli vasta kakkosen jälkeen ja ennen kolmosta (...logiikka noudattaa tuttua kaavaa HP1000:sta, joka on 21MX-sarjaa, mutta ei sama kuin 2100, vaikka onkin 2109...). 3000 sarjana elää aina pitkälle 90-luvulle, mutta viimeisillä RISC-ajatteluun perustuvilla ei ole mitään tekemistä enää näiden aitojen ja alkuperäisten CISC-arkkitehtuuria noudattavien kanssa.


CPUn 74181-sielunelämää



3000:n sisältä. Alhaalla IO-kortit, muistit keskellä ja CPU yläosassa. Kaapelointi pitää tarkistaa, tämän ikäisissä kun kaikki liittimet sopivat ihan kaikkialle ja tuho on varma, jos jotain on väärin. Olettaisin ylimpään korttiin menevän kaapelin olevan väärässä paikassa: tuskin diagnostiikkapaneelin lattakaapeli menee laajennetun COBOL-käskykannan kortille...


Tämä oli aikamoinen TTL-tehomylly puolijohdemuistein. Karkea arvio on että tämä kykenee parhaimillaan yli miljoonan käskyn vauhtiin sekunnissa, mikrokoodi kun juoksee 5.7MHz taajuudella. Tälläinen jättiläismäinen osituskone ei tietenkään ollut yhden ihmisen lelu, vaan sen aikaa jaettiin useamman kesken. Series III:n pystyi liittämään 64 terminaalia, joiden kautta sitten useampi pääsi osalliseksi MPE-käyttöjärjestelmän anteliaista resurseista. Tässä tapauksessa peräti 16KB muistia ja 16KB tallenustilaa per kuuppa. 1979 se oli varmasti paljon tai ainakin riittävästi.

3000:n CPU on vahvasti CISC- (Complex Instruction Set Computer) ja mikrokoodiorientoitunut. 16-bittinen väylänleveys ja 74181:t ALUn virkaa toimittamassa, joka on yhtä ilmiselvää tämän ikäisessä tietokoneessa kuin V8 60-lukulaisessa jenkkiautossa.


ALU-kortti.


HP3000:n CPU pinoprosessori, joka käytännössä tarkoittaa seuraavaa. Jos haluat ratkaista kaavan  X+Y*Z+U, olisi se pseudokoodina pinokäskyillä seuraava:

 push X
 push Y
 push Z
 multiply
 add
 push U
 add

...ja lopulta pinon päällä on tulos. Pino helpottaa korkeantason kielten tulkkausta ja kääntämistä, luonnollisesti etenkin pino-orientoituneiden kielten kanssa.

Käsittääkseni pino on kuitenkin tässä 3000:n tapauksessa tehty (taas kerran) mikrokoodilla, eli oikeaa rautaa ei ole kuitenkaan pinon takana. Pitänee tutkia kytkiksiä, onko siellä ihan oikeasti jokin fyysinen pino laitettu CPU:n sisään vai varataanko muistista alue pinoa varten.


Muisti oli halpaa, kunhan oli rahaa


Yksi 256KB:n muistikorteista, jossa MB8316-piirejä 176 kpl (176x16Kbit/8-bit = 352KB..?)


Koneen etutauluun oli liimatttu lappu, jossa lukee keskusmuistin olevan 2MB. Itse en kyllä korteista saa piirejä laskemalla kuin 1MB, ehkä muistilaajennus on kadonnut tai sitten tavut ja sanat ovat menneet sekaisin lappua kirjoittessa.

Mutta pieni ja aika makea twisti löytyy muistista. Jos 16K x 1bit -muistipiirit laskee (256KB) levyltä, niin huomaa pienen ongelman; muistipiirien määrä ei vastaa muistin määrää, jokaista 16-bittiä kohden on avain muistia "liikaa".

Taika tämän takana on muistin automaattinen korjaus, Hammingin pariteetti. Parempi kuvaus 3000:n muistinkorjauksesta löytyy HP Journalista: http://www.hpl.hp.com/hpjournal/pdfs/IssuePDFs/1976-08.pdf


HP Journal kertoo mistä on kyse.


Toisin sanoen muistia "tuhlataan" aikamoinen määrä pelkästään automaattiseen korjaukseen. Toki pitää ymmärtää sen ajan muistipiirien hajoamisalttius ja tälläisen järjestelmän vaatimukset. Ja jos hintalappu koneella oli 100 000 $ nurkilla, niin aivan sama paljon sitä muistia meni lopulliseen tuotteeseen, kunhan se toimi.


Dokkarit hukassa


Kunhan saan IBM:n sähköihin, niin tätä voisi seuraavaksi kokeilla. Ainoa ongelma 3000:n tapauksessa on, ettei näistä ole oikein dokumentaatio jäljellä, ei edes Bitsaversissa. Tämänkin koneen täydellinen dokumentaatio tuhoutui joku vuosi takaperin... Onneksi sentään kytkikset löytyvät Bitsaversista, joka on jo hyvä lähtökohta saattaa tämä takaisin eloon.  Jos jollain sattuu roikkumaan kotonaan vielä HP3000:n kirjallisuutta, niin neppaathan viestiä!

Lisää juttua 3000:sta seuraa kunhan ehdin tutkia kytkikset läpi!


HP ja muut lelut nykyisessä ei-nyt-niin-hyvässä säilytyspaikassa, ainakaan talvea ajatellen. IBM vie sen verran paljon tilaa pajalta, että tilankäyttö vaatii pientä uudelleenjärjestelyä. Eikä uuden pajan rakentamisesta ole vielä varmuutta tai saako sitä ennen talvea pystyyn. Museovirastolta tai kaupungilta tuskin kannattaa odottaa sieltä saavansa säilytystilaa näin "arvottomalle" rojulle, kyseessähän on vain Suomen teknologiateollisuuden juuret. Pääasia että nykytaiteenmuseoita on joka h*lvetin notkelmassa ;)


Linkkejä:
HP3000 HP Museumissa: http://www.hpmuseum.net/exhibit.php?class=3&cat=32
HP3000 Bitsaverissa: http://bitsavers.informatik.uni-stuttgart.de/pdf/hp/3000/
HP Journalin kaikki numerot: http://www.hpl.hp.com/hpjournal/pdfs/IssuePDFs/hpjindex.html
Pinokone (wiki): http://en.wikipedia.org/wiki/Stack_machine



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti