sunnuntai 10. toukokuuta 2015

IBM 1627 - Kuulakärkitulostin


Otsikko on hiukan metsässä. Vaikka aparaatissa lukee "IBM 1627", on se oikeasti CalCompin 565. Ja jos tarkkoja ollaan, kyseessä ei ole tulostin vaan plotteri. Ja tässä tapauksessa ensimmäinen kaupallisesti menestynyt sellainen sekä ainoa taloudellinen tapa tehdä graafisia tulosteita omana aikanaan. Taloudellinen siis siihen aikaan...

Se alkuperäinen.


Laitteen juuret alkavat vuodesta 1959, jolloin CalComp julkaisi ensimmäisen plotterinsa. Kukaan ei varmaankaan uskonut silloin, että siitä tuli parin sadan miljoonan bisnes tulevina vuosina. Sillä CalComp hallitsi plotteri-markkinoita kolme vuosikymmentä. Kuten yleensä, kaikelle on aikansa; yritys on nykyisin varjo entisestään ja hajonnut pieniin osiin lukuisten yrityskauppojen seurauksena.

Tälläinen se oli tulleessaan.



IBM 1627


1959 julkaistu plotteri on oikeastaan yksi yhteen tämän 70-luvun alun yksilön kanssa. Miksi tässä kuitenkin lukee "IBM 1627", johtuu siitä että IBM ei valmistanut omia plottereitaan, vaan liimasi tarransa toisen tuotteeseen. Tämä oli aika poikkeuksellista, koska IBM teki itse lähes kaiken ja kolmannet osapuolet pidettiin poissa kuvioista.

Tätä plotteria oli vähän kaikkien tietokoneiden kaverina, joko tietokonevalmistajan omalla logolla tai sitten CalCompina. Valmistusmäärät ovat takuulla olleet aikanaan tuhansia, harvinainen tämä ei ole.

Kuoret ja kynä poistettuna. Kynän solenoidi saa sähkönsä siirtovaijerien kautta.


Mallinumero 1627 tulee käsittääkseni siitä, että tätä kyseistä plotteria tarjottiin ensimmäiseksi IBM 1620-tietokoneen yhteydessä. Tämä yksilö tuli 1800:n mukana. Tarkalleen ottaen se löytyi kun kurkistin korotetun lattian alle, sinne oli jemmattu tälläinen yllätys.

Todelliset juuret löytyvät askelmoottorin tarrasta.


Jostain syystä 1620:n yhteydessä 1627 on tarvinnut toimiakseen 1626 "Plotter Control"-kaapin. Tälläistä ei Vuonokselta löytynyt ja mielestäni johdot menivät suoraan 1800:n IO-väylään. Ehkä sellaista ei 1800:n tapauksessa tarvittu.



Askelmoottoritekniikkaa menneisyydestä


Idea plotterissa on yksinkertainen. Askelmoottorit liikuttavat rumpua ja kynää tietokoneen käskyttämänä, joka sitten piirtää mitä nyt piirtää. Kynän nostaa irti paperista kynänpitimen sisällä oleva solenoidi. Sähkönsä solenoidi saa eristettyjen vaijereiden kautta, jotka liikuttavat kynää X-suunnassa. Lisäksi teloja paperille on kaksi ja molemmilla oma (DC-)sähkömoottori, joilla sitten saadaan paperi pysymään tiukalla.


Rummun askelmoottori. Moottorin alapuolella ja oikealla ovat paperirullien jousihihnat. Askelmoottorien ulkonäkö tai tehovastukset eivät ole muuttunut mihinkään viimeisen 40 vuoden aikana.


Tähän aikaan ei tunnettu mitään hybridi-askelmoottoreita, vaan tässä pelissä käytetään 3-vaiheisia reluktanssi-askelmoottoreita. Kyseinen moottorityyppi pyöriin ilman sähköjä lähes vapaasti, toisin kuin hybridi- tai kestomagneettiaskelmoottori.

Kynävaihtoehdot ovat olleet muste- ja kuulakärkikynä, parina eri pituutena. Oma plotterini on lyhyellä kuulakärjellä. Itsessään kynäpaketti on taas kerran uskomattoman hieno näyte aikansa tekniikasta.

...eivätkä muuten mikrokytkimetkään.



Kynänpidin...



...ja (kuulakärki)kynä sen sisältä.



Moottorien trankut löytyvät piirikortin yläreunasta.


Ennenkuin Heili on takaisin elossa, tätä voisi vaikka sovittaa jonkin liikeohjaus-PLC:n kaveriksi, miksei vaikka PC:n printteriporttiin tai sitten Hilijuskaan. Liitäntä on yksinkertainen, plotterissa on suuntapulssit, joilla moottoreita liikutetaan haluttuun suuntaan ja halutun matkan. Elektroniikan määrä piirilevyllä vihjaa, ettei mitään kovin korkeatasoista älyä laitteessa ole. Pienet transistori toimivat ylös/alas-laskureina moottorien kolmelle vaiheelle, siinä oikeastaan kaikki.

Pitää tähänkin tutustua paremmalla ajalla, ensin kun kiireisimmät projektit on saatu pois alta.


Ps. Loppuun vielä linkkejä ja video plotterista:






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti