Siirry pääsisältöön

HP1000 - Ensimmäinen käynnistys

 

Jäi hiukan aikaa töiltä paneutua HP:seen ja tuli kytkettyä sähköihin. Ensimmäinen operaatio oli vaihtaa 115VAC käyttöjännite 220VAC:iin. Virtalähde auki...



...ja hyppyjohtojen siirtoa & puhdistus. Vaahtomuovi virtalähteen kannesta oli sulanut komponenttien päälle, aika oli tehnyt tehtävänsä sen kemialliselle koostumukselle.



Seuraava operaatio oli tarkistaa että kaikki käyttöjännitteet ovat kohdallaan. 5% heitto ja pientä piikkiä seassa, joten uskalsi kokeilla.



Ja kas, HP heräsi! Ensimmäinen hämmennys syntyi kun HP:ssa paloi "run"-valo kaiken aikaa, eikä aparaatti reagoinnut mihinkään nappiin. Lopulta selvisi, että virtalähteessä on lock/operate-kytkin, jolla voi lukita taulun namiskat (aika looginen paikka kyseiselle kytkimelle...)

Kytkimen kun heitti oikeaan asentoon alkoi paneeli toimimaan. Ja kun paneeli toimii, on se suora vihje siitä, että laite on järjissään. Paneelin valot ja kytkimet kun toimivat (kuten kaikki tässä HP:ssa) mikrokoodilla(!).

Testailin nopeasti loader ROM:n lataamista & suorittamista ja nähtävästi kaikki pelaa. ROM menee käyttömuistiin ja sen kun ajaa, jää se odottamaan vastausta IO-laitteelta (test & jump -käskyihin).

Seuraavaksi testasin hyvin yksinkertaista ohjelmaa.

Pseudokoodina testiohjelma:

0000 Lataa rekisteri A muistipaikasta 2
0001 Pysäytä
0002 Arvo 7



Lopputulos vastoin kaikkia odotuksia; A-rekisterissä on arvo 7. Tästä ei ole kuin suunta ylöspäin ;)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusi löytö talliin - IBM 1800

IBM 1800. On se upea.

Joskus se päivä paistaa risukasaankin, tällä kertaa aivan uskomattoman kokoisen ja upean IBMn muodossa. Olin kerännyt vuosien aikana kokoelman 80-luvun tietokoneita, en itseäni varten vaan lähinnä siksi, että joku muu tulisi tarvitsemaan niitä kokoelmiinsa tulevaisuudessa. Oma kiinnostukseni kun on ollut mineissä ja mainframeissa, jenkkejä myöten olen yrittänyt jotain jättiläistä saada tallin nurkkaan.

Reilu vuosi sitten aloin hukkaamaan kasarikokoelmaa ja kyselin kaikilta koneiden noukkijoilta tietääkö kukaan mitään tosi vanhaa tietokonetta jossain päin Suomea. Yksi Atari 800:sta kiinnostunut kaveri vinkkasi, että Outokummussa on vanha, rekan kokoinen tietokone toimettomana.

Koska fiksaationi mainframe-tietokoneisiin on melko huolestuttavalla tasolla (ainakin tyttöystävän mielestä) oli pakko kaivaa kaverilta kaikki tieto koneesta. Yhteystiedot tulivat mistä kysyä lisää ja pari kuvaa, joista sitten lähti jakkara alta. Tunnistin heti mistä on kyse, IBM 1800, ikälu…

IBM 1800 - Ensimmäiset savut

Voin vihdoin ilmoittaa kaikille blogin lukijoille, että Heili on on saanut sähköä sisuksiinsa ja on melkoisen hyvissä sielun ja ruumiin voimissa, ainakin olosuhteet huomioon ottaen. Tietenkään tämä ei tapahtunut ihan päivässä, vasemmalla kädellä huitaisten tai ilman ongelmia ja armotonta skopettamista.

Alkuun virtalähteet 1800:ssa on 18 virtalähdettä, joiden kaikkien tarpeellisuus ei ole selvinnyt blogin kirjoittajallekaan. Samaa jännitettä on useampaa ja koot ovat hurjia: isoimmat 6V/18A ja massaa yli kymmenen kilon. 

Virtalähteissä on yksi erikoinen piirre, niiden pitää ola vähintään 25% kuormalla, jotta regulointi toimii oikein. Tämä ongelma on ratkaistu koneen sisällä nipulla tehovastuksia, jotka syövät neljänneksen virtalähteiden tehosta lämmöksi, riippumatta tekeekö tietokone yhtään mitään. 
Testasin ensin jokaisen virtalähteen yksitellen pöydällä suoraan sukotulpasta, apuna skooppi ja nippu autonpolttimoita keinotekoiseksi kuormaksi. 17 virtalähdettä selviytyi hyvin testistä, v…

IBM 1800 - Se toimii sittenkin

Pahoitteluni lukijoilleni alkuun blogin luvattoman pitkästä hiljaiselosta. Lupasin reilu kuukausi sitten kommenttiosiossa juttua viikonlopuksi (...tosin en sanonut mille viikonlopulle ;), mutta yksinkertaisesti aika on ollut sen verran kortilla, ettei näihin harrastuksiin ole ehtinyt paneutumaan. No nyt sitä juttua kuitenkin tulee kahden kuukauden ajalta, kahdessa osassa!


Ensimmäinen ohjelma Pessimisti ei pety, ei edes tälläkään kertaa; vastoin kaikkia odotuksia ja/tai todennnäköisyyksiä, Heili ajoi jo ensimmäiset testiohjelmat parisen kuukautta sitten. Ei kylläkään kovin kummoisia, sillä interface PC:n ja Heilin välillä on vielä kesken. Ohjelmat pitää vieläkin naputella taulun kytkimien kautta binäärinä ja ymmärrettävistä syistä, Y-sukupolven edustajan pää ei yksinkertaisesti kestä (vaikka kytkimien ketkuttelu onkin kivaa aikansa).

1130/1800:n yhden rekisterin arkkitehtuuri (accumulator-based architecture) on vähänkään moderneihin koneisiin tottuneelle hiukan omituinen. Ohjelmoijall…

Kuulumisia pitkän tauon jälkeen

Nyt alkaa olemaan jo aika päivittää blogiin jotain, sillä edellisestä kerrasta on jo yli vuosi ja kommenttiosuuksissa on tullut parikin kertaa luvattua uutta materiaalia milloin mihinkin mennessä. Ikävä kyllä vuosi on ollut niin kiireinen ja syy se tuttu, oma yritys ja ne kymmenet siihen liittyvät projektit.

Ajattelin ensin viimeistellä ja julkaista yli vuosi sitten aloittamani IBM:n kovalevynjutun, mutta yksinkertaisesti se ei ole vieläkään valmis ja jutun koko on turvonnut raamatullisiin mittasuhteisiin. Kovalevyihin liittyvä historia, mekaniikka, elektroniikka, formaatti, rajapinnat, softa ja muu on monimutkainen ja vieläpä äärettömän sekava kokonaisuus IBM:n tapauksessa.

Mutta tuon valmistumista odotellessa voidaan ottaa sillisalaattimainen yhteenveto mitä kaikkea vuoden aikana on tapahtunut lahtelaisella muinaistietokonerintamalla. Aloitetaan Suomen tietokonehistoriaa ravistelevalla jutulla.


Esko Koho ja Suomen ensimmäinen kotitietokone

Mikä oli Suomen ensimmäinen kotitietokone?…